Hevoskauppaa!?

Toinen blogini koskee marginaalista asiaa. Tarkemmin sanottuna hevosliiketoiminnassa tehtyjen hevosien ostojen ja myyntien arvonlisäverokäsittelyä. Marginaalinen asia, ehkei ainakaan kyseistä toimintaa harjoittaville. Marginaalinen asia, ehkä siksi, että monesti sovellettavana arvonlisäverojärjestelmänä käytetään käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- tai antiikkiesineiden marginaaliverotusta koskevaa järjestelmää. Feeniks katsoo, että nähdäkseen kokonaiskuvan on välillä hyvä viettää hetki marginaalissa.

Yleistä

Lähtökohtaisesti arvonlisäveroa suoritetaan Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Suoritettavan veron peruste on tällöin vastike ilman veron osuutta. Eli veroa suoritetaan siis myydyn tavaran verottomasta hinnasta. Vastaavasti liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollinen toimija saa vähentää tekemäänsä hankintaan sisältyvän arvonlisäveron edellyttäen, että hankinta on tehty liiketoimintaa verollista liiketoimintaa varten. Tämä on arvonlisäverotuksessa pääsääntö.

Tavaralla tarkoitetaan aineellista esinettä sekä sähköä, kaasua, lämpö- ja jäähdytysenergiaa ja muita vastaavia fyysisen maailman asioita. Palvelulla tarkoitetaan kaikkea muuta, mitä voidaan myydä liiketoiminnan muodossa.

Yleinen verokanta on 24 %. Ruoka, ravintolapalvelut ja rehu verotetaan 14 % verokannalla. Alkoholiin, tupakkaan ja eläviin eläimiin sovelletaan kuitenkin yleistä 24 % veroa. 10 % veroa sovelletaan muun muassa majoitukseen, henkilökuljetuksiin ja kirjoihin. Arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka harjoittavat tavaroiden tai palveluiden myyntiä liiketoiminnan muodossa ja, joiden myyntien liikevaihto ylittää 10.000 euroa.

Menettelyt

Kirjoitukseni tarkoitus on käydä läpi lyhyesti marginaaliverotusta. Hevosliiketoiminta toimii mainiona esimerkkinä, mutta samat periaatteet soveltuvat myös muuhun eläviä eläimiä koskevaan vaihdantaan. Elävän eläimen myynti muodostaa arvonlisäverotuksessa erityistapauksen, johon on mahdollista soveltaa arvonlisäverotuksen yleisistä säännöistä poikkeavia lainkohtia.

Tapaukseen C-320/02 viitaten Verohallinto on todennut elävän eläimen olevan aina käytetty tavara, mikäli se on ostettu arvonlisäverottomana muulta kuin kasvattajalta, jonka luona eläin on syntynyt. Koska arvonlisäverotuksen näkökulmasta eläintä pidetään tavarana ja muulta kuin kasvattajalta ostettua eläintä käytettynä tavarana, on hevosliiketoiminnan harjoittajan valittava, miten hän kohtelee eläimiään arvonlisäverotuksessa.

Vaihtoehdot karkeasti seuraavat:
1. Pääsääntö
2. Marginaaliverotus
a. Tavarakohtainen menettely
b. Yksinkertaistettu menettely

Pääsääntöä sovellettaessa myynnin verotus tapahtuu normaalisti (veroton hinta+alv). Vastaavasti vähennykset suoritetaan normaalisti. Verollista liiketoimintaa varten tehtyjen hankintojen arvonlisävero vähennetään suoritettavasta verosta. Verovelvollisen on myös hevoskaupassa sovellettava aina tätä menettelyä, kun hankittava hevonen on ostettu verollisena. Tällöin hevosen hankintahintaan sisältyvä arvonlisävero on vähennettävissä ostohetkellä ja mikäli hevonen myöhemmin myydään, tulee myynnistä suorittaa arvonlisävero yleisiä periaatteista noudattaen.

Käytännössä hevonen hankitaan kuitenkin usein verotta. Hankinta voidaan tehdä yksityishenkilöltä, jolloin yksityishenkilölle maksettu hinta ei sisällä arvonlisäveroa. Hankinta on voitu myös tehdä marginaaliverotusta omaan liiketoimintaansa soveltavalta arvonlisäverovelvolliselta. Marginaaliverotusta soveltava myyjä ei kirjaa laskulle arvonlisäveron osuutta.

Kun tehdään hankintoja ei-verovelvollisilta tai marginaaliverotusta soveltavilta, tullaan pääsäännön mukaista menettelyä sovellettaessa äkkiä ongelmiin:

Esimerkki 1

Myyjä myy hevosensa 124.000,00 €. Hevonen on hankittu verottomana yksityiseltä hintaan 60.000,00 €. Hevosen ruokintaa ja majoitusta sisältävän hevosenhoitopaketin hankinnasta on syntynyt kuluja (24.800,00 €, sis. alv 24 % eli 4.800,00 €).

Vaihtoehto 1
Myyjä voi myydä hevosen kokonaan verollisena hintaan 124.000,00 €, sis. alv 24 %, eli myynnistä suoritettava vero on 24.000,00 €. Myyjä voinut tehdä arvonlisäverovähennyksen hevosenhoitopaketin hankinnasta on syntyneistä kuluista 4.800,00 €. Verottomana hankitusta hevosesta ei voi tehdä vähennystä, jolloin kyseistä hevosta koskevasta kaupasta myyjälle syntyvä verovaikutus on 24.000,00 € – 4.800,00 € = 19.200,00 €.

Vaihtoehto 2
Myyjä myy Hevosen marginaaliverotettuna hintaan 124.000,00 €. Myyjä on voinut tehdä arvonlisäverovähennyksen hevosenhoitopaketin hankinnasta syntyneistä kuluista 4.800,00 €. Tätä ei kuitenkaan voi vähentää maksettavasta verosta, mutta myyjä saa vähentää sen muun myyntinsä arvonlisäveroa vastaan, tai jos muuta myyntiä ei ole, se palautuu negatiivisena arvonlisäverona. Verottomana ostettu hevonen (60.000,00 €) huomioidaan voittomarginaalissa. Myyjälle syntyvä verovaikutus on siten (64.000,00 €*24/124) – 4.800 € = (voittomarginaali x verokanta/(verokanta+100)) – hevosenhoitokulujen alv. = 7.587,10 €.

Huomataan, että avoimen veron soveltaminen verotta hankittuihin hevosiin tuottaa huomattavasti suuremman verorasituksen kuin marginaaliverolla tehty kauppa.

Tavarakohtainen ja yksinkertaistettu menettely

Koska avoimen veron soveltaminen ei ole johtanut hevosliiketoiminnanharjoittajan kannalta tyydyttävään lopputulokseen, tutkitaan tarkemmin vaihtoehtoisia malleja hevosten myyntiin. Koska verovelvollinen saa soveltaa käytetyn tavaran myyntiin marginaaliverotusmenettelyä, on mietittävä vielä kumpi kahdesta vaihtoehtoisesta menettelystä 2a. vai 2b. tuottaa verotehokkaimman lopputuloksen. Esitän esimerkin kahden eri marginaaliverotusmenettelyn soveltamisesta identtisessä tilanteessa:

Esimerkkilaskelmissa ei ole otettu huomioon hevosen ylläpitokuluista syntynyttä vähennyskelpoista arvonlisäveroa. Se vähennetään samalla tavalla kuin esimerkissä 1.

Esimerkki 2

Vaihtoehto 1
Tavarakohtainen menettely (AVL 79 a ja 79 j §):

Esimerkkilaskelma useista hevosista. Hankitaan hevoset A (50.000 €), B (50.000 €) ja C (50.000 €), jonka jälkeen myydään A (100.000 €) ja C (10.000 €)

o Hevonen A voittomarginaali 100.000 – 50.000 = 50.000, josta veron peruste 50.000 – (50.000 x 24/124) = 40.323, josta tilitettävä arvonlisävero on 24 % 40.323 €:sta = 9.677 € Vero ilmoitetaan kausiveroilmoituksessa kohdassa 301 24 %:n vero kotimaan myynnistä.
o Hevonen B jatkaa tallissa, tässä skenaariossa ilman roolia
o Hevonen C voittomarginaali 10.000 – 50.000, voittomarginaali on negatiivinen. Eli ei synny tilitettävää veroa.

Esimerkkilaskelman perusteella tilitettävä arvonlisävero on 9.677 € Negatiivista voittomarginaalia ei kuitenkaan saa kirjata muiden marginaaliverotettavien tavaroiden hyväksi eikä sitä saa myöskään vähentää muiden tavaroiden myynnin veron perusteesta. Näin ollen

Vaihtoehto 2
Yksinkertaistettu menettely (AVL 79 k §):

Esimerkkilaskelma useista hevosista Hankitaan hevoset A (50.000 €), B (50.000 €) ja C (50.000 €), jonka jälkeen myydään A (100.000 €) ja C (10.000 €)

o Hevosten A, B ja C ostoista ja myynneistä syntyvä voittomarginaali, A 100.000 – 50.000 = 50.000, B:n osto = -50.000, C 10.000 – 50.000 = -40.000
o Voittomarginaali on A+B+C= 50.000 – 50.000 – 40.000 = -40.000
o Negatiivista voittomarginaalia ei ilmoiteta kausiveroilmoituksella

Koska voittomarginaali on negatiivinen, ei synny tilitettävää veroa. Negatiivisen marginaalin voi vierittää seuraavalle verokaudelle ja seuraavalle tilikaudelle. Yksinkertaistettu menettely mahdollistaa ostoista syntyvän negatiivisen voittomarginaalin hyödyntämisen voitollisissa kaupoissa.

Jos Feeniks tekisi hevoskauppaa, käyttäisi se avointa veroa arvonlisäverollisiin hevoshankintoihin (sekä myynteihin) ja yksinkertaistettua menettelyä verottomiin hevoskauppoihin.

Laskumerkinnät marginaaliverotuksessa

Myyjän soveltaessa marginaaliverotusmenettelyä, laskuun ei merkitä veron määrää. Laskuun on suositeltavaa tehdä merkintä menettelyn soveltamisesta tai viittaus AVL:n 79 a §:ään tai arvonlisäverodirektiivin (Neuvoston direktiivi 2006/112/EY) asianomaiseen säännökseen. Laskuun on tehtävä aina kyseessä olevan tapauksen mukaan merkintä ”voittomarginaalijärjestelmä – käytetyt tavarat”, voittomarginaalijärjestelmä – taide-esineet” tai ”voittomarginaalijärjestelmä – keräily- ja antiikkiesineet”.

Ostajalla ei ole vähennysoikeutta myyjän voittomarginaalista suorittamasta verosta. Suositeltavaa on, että laskuun tehdään merkintä siitä, että myyntihinta ei sisällä vähennettävää veroa. Mikäli myyntitositteeseen on tehty myynnistä suoritettavaa veroa koskeva merkintä, myyntiin ei voida soveltaa marginaaliverotusmenettelyä vaan tällöin on sovellettava AVL:n yleisiä säännöksiä!

Verottomissa ostotilanteissa on erityisen tärkeää huolehtia, että verotonta ostoa koskevista laskuista ja muista asiakirjoista on selvästi nähtävissä, että kysymyksessä on AVL:n 79f §:n mukainen veroton hankinta. Jos ostaja tekee laskun ja laskumerkinnät myyjän puolesta, ostajan on tehtävä säädetyt laskumerkinnät. Ellei ostolaskusta tai muista asiakirjoista pystytä päättelemään, että kysymyksessä on edellä mainitun säännöksen mukainen veroton hankinta, ei marginaaliverotusmenettelyä voida soveltaa ja hankinta kirjataan vähennyskelvottomiin ostoihin.

Yhteisökaupan vaikutus

Yhteisömyyntiä ja -hankintaa koskevat säännökset eivät tule sovellettaviksi, jos tavarat myydään EU-maasta toiseen soveltaen käytettyjen tavaroiden, sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden marginaaliverotusmenettelyä. Marginaaliverotusmenettelyä ei siten tarvitse purkaa, jos jälleenmyyjä haluaa myydä tällaisen tavaran marginaaliverotusmenettelyä soveltaen toiseen EU-maahan. Vastaavasti mainittujen tavaroiden ostoa toisesta EU-maasta ei käsitellä yhteisöhankintana, jos tavaran myyntiin on kuljetuksen alkamisvaltiossa sovellettu marginaaliverotusmenettelyä vastaavaa menettelyä ja ulkomaalaisen jälleenmyyjän antamassa myyntitositteessa on merkintä tällaisen menettelyn soveltamisesta.

Menettelytavalla on merkitystä

Edellä esitetyistä esimerkkilaskuista on huomattavissa, että sovelletun menettelyn valinta on verovaikutuksiltaan kaikkea muuta kuin marginaalinen. Ensiksi pääsäännön mukaisen menettelyn valinta muodostaa käytännössä aina ongelman, koska myytäessä arvonlisävero tulee tilittää koko kauppahinnasta.

Marginaaliverotuksen toteuttamisvaihtoehdoista tavarakohtaisessa menettelyssä ongelmia voi aiheuttaa tappiokauppa. Tappiokaupan yhteydessä menetetään negatiivinen voittomarginaali, joka olisi yksinkertaistetussa menettelyssä hyödynnettävissä tulevissa voitollisissa kaupoissa. Valitaanpa mikä tahansa menettelytapa, on tärkeintä, että sovellettu menettely selviää kirjanpidosta eikä hevoset liiku eri menettelyjen välillä.

Harjoitettaessa hevosliiketoimintaa voi yhdenkin hevosen hankinta muodostaa merkittävän investoinnin. Tehtäessä kauppaa laajemmin, oikeanlaisen menettelytavan merkitys korostuu entisestään. Verotuskäytännössä verotarkastuksen perusteella tehdyissä maksuunpanoissa ei ole aina sovellettu verovelvollisen eduksi marginaaliverotusmenettelyä. On siten tärkeää pitää huolta siitä, ettei Verohallinto ota sinulta enemmän kuin sille kuuluu! Feeniks tukee ja auttaa sinua myös marginaaliasioissa!

Quality in Simplicity

Feeniks